Artikkelit

Takapakkia työelämän #inhimilliseen muutokseen

Olin väärässä-vuosi 2016 ei ollut työelämän ja yritysten #inhimilliseen muutoksen vuosi. Nyt kaikki kiinnostuneet voivat huokaista helpotuksesta. Unohdetaan epämääräiset sloganit ja suuret puheet pehmo-ja tunteiden johtamisesta. Jatketaan hokemista selkeästä ja ennustettavasta digitalisaation sekä robottien vaikutuksesta työelämään.

Aloittaessani kiihkoamaan #inhimillisestä muutoksesta moni nyökytteli päätään ja toivotteli onnea. Vähän samalla tavalla kuin isoissa yrityksissä on kirjoitettuna arvot, tasa-arvosuunnitelma ja sosiaalinen vastuu. Ihan kivoja ja arvokkaita asioita, joita kaikki pitävät periaatteellisella tasolla tärkeinä. Käytännön työelämässä kuitenkin aika kaukaisia juttuja arkipäivän työkulttuurissa.

Tämän ison #inhimillisen muutoksen tekeminen ei siis onnistunut muuttamalla kerralla koko  työelämää kerralla inhimillisemmäksi.

Sen sijaan yhdessä sadan ihmisen kanssa- rehellisesti, vähän vahingossa opimme, että:

  1. Inhimillinen muutos on mahdollinen ottamalla vastuu omista tekemistään ja tunnistamalla itselleen ominaiset tavat toimia. Sitten voi alkaa tietoisesti muuttamaan omaa tekemistään.
  2. Tämän jälkeen uskaltaa hyväksyä työkaverit, esimiehet ja asiakkaat ominaisuuksineen ja tapoineen.
  3. Vasta sitten on mahdollista tehdä #inhimillisiä muutoksia yritystasolla, kun kulttuuri on siihen kypsä.

Tämän jälkeen ei syyllisiä tai virheitä tarvitse etsiä muista ihmisistä tai ympäripyöreästi yrityksestä.

Yksinkertainen, tuttu resepti. Käytännössä aika vaikeaa, jos siihen ei rohkaista tai anneta mahdollisuutta.

 

Siis korjaan: Vielä ei ollut aika koko työelämän #inhimilliselle muutokselle

Mutta monen ihmisen oman #inhimillisen muutoksen aika on alkanut. Tulevaisuuden työelämässä ei tule olemaankaan yhtenäistä työelämän käsitettä tai suuria korporaatioita huolehtimassa yksittäisten työntekijöiden muutoshalusta tai -haluttomuudesta. Tai massavalmennuksia, joissa luodaan ylivoimainen työntekijä-tai asiakaskokemus. Muutokset on tehtävä itse: ohjaamalla, kehittämällä ja johtamalla itseään, parhaimmillaan työllistämällä itse itsensä. Tämäkin on aika vaikeaa yksin, jollei siihen saa ainakin alkuun tukea.

 

Miten päädyin tähän?  

Opin tämän asiakkailtamme, jotka edelläkävijöinä halusivat ja uskalsivat tehdä pieniä inhimillisiä muutoksia yhdessä. Kehitystyö tapahtui matkan varrella ja tuloksena oli: tyytyväisempiä työntekijöitä ja asiakkaita sekä taloudellista menestystä.

Haluan kiittää kaikkia niitä rohkeita ihmisiä, joiden kanssa olemme tehneet pieniä muutoksia työelämään kuluneen vuoden aikana. Välillä kompastellen tosissaan, kiroillen ja kyyneleet silmissä nauraen.  Haluan puhua pienistä henkilökohtaisista muutoksista, koska kliseistä tai ei – niiden kautta suuret muutokset ovat mahdollisia. Muutoksen suuruuden jokainen kuitenkin määrittelee itse.

Parhaita hetkiä olemme kokeneet, kun olen nähnyt pitkän hiljaisuuden tai pohdinnan tuloksena keskustelukumppanin silmiin syntyvän uskalluksen, rohkean palon-halun ottaa vastuu itsestään ja tekemisistään. Tunnustaen, että nämä ovat minulle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Kutsun sitä inhimillisyydeksi itseään kohtaan.

Kiitän sydämestäni kaikista niistä opeista ja oivalluksista sekä mahdollisuudesta auttaa eteenpäin. Vuosi 2017 on siis #inhimillinen itsensä johtamisen vuosi.

Katsotaan ensi vuoden lopulla miten oikeassa tai väärässä olin.

Mikäli olet kiinnostunut kuulemaan näistä ratkaisuista lisää, ota rohkeasti yhteyttä.

 

Hyvää joulun aikaa sekä uutta vuotta toivottaen,

Mervi

muutosvalmentaja, yrittäjä